20. nov, 2016

Tuli mieleen eräs eristetty rotu Kaukaasiasta. Ihmisilläkin pituutta 2-3 metrisiä.

Kuuden tunnin hankala Lada matka Sochista Kaukasus vuorille... vuosi oli 1989, ja Gorbin aikaa.
Taksi se pörräsi sinne, tais maksaa 50,- markkaakin ihan edestakaisin.
Mikä lie laakso ollut, siellä oli kylä, ja kylän keskellä eräänlainen majoitus paikka
missä kuulemma olin ensimmäinen ulkomaalainen koko historiassa heillä yöpymässä..

Pihalla pyöri helvetin isoja villisikoja, harjastakin oli kuule paljon
ja torahampaita kirvesvarren verran juu. Kyllä ne haisteli ja röhki pitkän ajan
ennenkuin poistuivat siitä.
Yksi tuli vielä takaisin, mutta kun räiskäytti vodkaa kärsälle niin ruopi ja lähti!
Kyllä vitutti, mullakin valkoinen kesäpuku päällä.

Muuten kun näin jälkeenpäin ajattelen niin sen yhden villisian pärstä muistutti jo siihen aikaan erään
nykyisen ulkohuoneministerin synnynnäisesti läsässä olevaa turpaa nenä karvoineen päivineen.

No älähän nyt, siinä oli pihassa myös sellainen kivimuuri missä semmoinen risukatto ja sisällä
isoja hirsistä tehtyjä pöytiä. Kivet oli istuimina, ja nuotiolta ruvettiin tarjoilemaan todennäköisesti
sitä jotain sen ajan pikasikaa.

Illan mittaan tuli niitä kyläläisiä siihen kättä vääntämään ja vodkaa juomaan.
Isoja pitkiä luippoja kirveet vyöllä, mutta ihan hienoo porukkaa oli, siis todella ystävällisiä ihmisiä.
Yksikin tarjosi tytärtään minulle.. mutta en kai minä semmoista voi...

Pituuttakin oli gimmalla varmaan kolmatta metriä ja silmät niin lähekkäin että koulutukseni perusteella
arvasin heti kyseessä olevan suku trutsauksen, sen ajan perusteena se, että oli niin eristetty laakso, ja Ladatkin
paljon myöhemmin keksitty.

Joka kerta kun olen Krimin niemimaalla katse jossain vaiheessa kääntyy
Mustanmeren vasemman rannan suuntaan, Vera kysyy mitä myhäilet?

Kai se nyt hymyilyttää vähemmästäkin.

Pietarissa 20.11.2016