2. aug, 2017

Noin 300 lobotomi potilasta elää yhä Suomessa, joitain jopa hallituksessa.

Suomen vahingonkorvauslaki ei velvoita maksamaan korvauksia ihmisoikeusloukkausten uhreille, kirjoittaa Turun Sanomat.

Esimerkiksi pakkosterilointi tehtiin 54 000 ihmiselle ja lobotomia 1 500 ihmiselle 1970-luvulle asti. Niin ikään esimerkiksi sodissa psyykkisesti sairastuneet, pakkosuomalaistetut saamelaiset ja kaltoin kohdellut lastenkotilapset eivät saa hyvitystä. Ruotsissa ja Norjassa uhrit ovat saaneet huomattavia korvauksia.

Lehden mukaan oikeusoppineet pitävät Suomen vahingonkorvauslakia vanhentuneena, mutta tilanteeseen ei ole näköpiirissä muutosta. Vuonna 2010 virisi hanke valtion korvausvelvollisuuden laajentamiseksi. Lain uudistamisen kuitenkin pelättiin johtavan kestämättömiin kustannuksiin, eikä hanketta viety loppuun.

 

 

Lobotomia oli oman aikansa (virhe) tuote

Lobotomia oli psykokirurgisten leikkausten ensimmäinen muoto, joka otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1946. Lobotomian ja psykokirurgian historiaa suomalaisessa psykiatriassa tutkinut Ville Salminen, FM, kertoo lobotomian olleen oman aikansa tuote, jota ilman neurokirurgian myöhemmät saavutukset eivät välttämättä olisi olleet mahdollisia.

(Ei ihan totta tuo väittämä, tämä Tanskalainen keksinnön käyttö rajoittui etupäässä vain Pohjois-Eurooppaan)  Ratkaiseva neutologian kehitys tapahtui ihan muualla ilman lobotomiaan perustuvaa tietoa.

Lobotomia sai Suomessa innostuneen vastaanoton, olihan leikkauksen kehittänyt neurologi Egas Moniz saanut keksinnöstään Nobel-palkinnon 1940-luvun lopulla. Aivoleikkauksella pyrittiin mielisairauden hoitamiseen ja käyttäytymisen muuttamiseen.

- Molempiin ohimoihin porattiin reikä ja paikallispuudutuksessa työnnettiin reiästä veitsi, jota heiluteltiin muutamaan suuntaan. Tällä pyrittiin katkaisemaan otsalohkojen ja muiden aivojen osien väliset yhteydet siinä määrin kuin nähtiin kunkin potilaan kohdalla tarpeelliseksi, kuvailee lobotomian historiaa Suomessa tutkinut Ville Salminen.

Lobotomian tarkoitus ei ollut sairauden parantamisessa, vaan pikemminkin oireiden helpottamisessa. Lobotomian rauhoittavat vaikutukset havaittiin Salmisen mukaan nopeasti.

- Toisaalta potilaiden oma-aloitteisuus saattoi kadota, potilaista saattoi tulla myös lapsekkaita tai riettaita.

Muista haittavaikutuksista mainittavia olivat mielikuvituksen ja käsitteellisen ajattelun heikkeneminen.

- Lobotomiaan päädyttiin ensisijaisesti oireiden, ei siis diagnoosin perusteella. Oireita olivat muun muassa rauhattomuus, masennus, pakko-oireet ja erilaiset tuskatilat. Tähän liittyi vaatimus, jonka mukaan sairauden tuli olla parantumaton ja pitkällinen, lisäksi kaikkia muita mahdollisia hoitomuotoja olisi pitänyt ensin kokeilla.

- Käytännössä näitä ei aina kokeiltu. Oli potilaita joihin oli kokeiltu sen aikaisia lääkkeitä, muttei vaikkapa sokkihoitoja, joita vaadittiin tuolloin kokeiltavaksi. Teorian ja käytännön välillä oli selvä ristiriita, Salminen kertoo.

Naiset ja skitsofreenikot leikkauspöydällä

Ville Salmisen tutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin enemmän lobotomioita kuin mitä Suomen valtion teettämässä virallisessa selvityksessä (1997) esitetään. Salminen arvioi lobotomioiden määrän Suomessa olevan vähintään 1550, mutta on oletettavaa, että leikattuja potilaita löytyy lisää Salmisen jatkotutkimusten myötä.

Lobotomian kulta-aika sijoittuu 1950-luvulle. Oulun piirimielisairaalassa ensimmäinen lobotomia tehtiin 1952.

- Vuosikertomusten mukaan Oulussa tehtiin 123 leikkausta, nyt näyttäisi määrän olevan enemmän. Arvioisin, että vähintään 150 potilasta leikattiin.

Leikatuista potilaista valtaosa sairasti skitsofreniaa. Skitsofreenikoista saattoi tulla helppohoitoisempia, eikä sairaalahoitoa enää tarvittu. Joillekin lobotomia toi Salmisen mukaan helpotusta tuskatiloihin ja levottomuuteen.

- Skitsofreniassa oli ehkä eniten niitä oireita. Aikanaan skitsofrenia oli myös yleisin diagnoosi, ei siis ole yllätys että skitsofreenikoita leikattiin eniten.

Huomattavaa on myös, että valtaosa leikatuista potilaista oli naisia.

- Vaikka miehiä olikin välillä näinä vuosina mielisairaaloissa enemmän kuin naisia, oli naisia enemmän skitsofreenikoissa.

Salminen arvelee mahdolliseksi, että myös naisiin kohdistuneet kulttuuriset asenteet ovat vaikuttaneet jossain määrin naisten korkeisiin leikkausmääriin.

Leikattujen joukkoon mahtuu myös hyvin nuoria potilaita, jopa lapsia. Nuorimmat potilaat olivat tämän päivän tiedon valossa 12-vuotiaita.

- Eräs esimerkkipotilas oli Töölössä leikattu 12-vuotias kehitysvammainen tyttö, joka oli pitänyt sitoa sänkyyn kiinni, ettei hän löisi päätä seinään.

- Leikkaustuloksista mainittiin, ettei hän lobotomian jälkeen vastannut enää kuin yksisanaisesti joihinkin kysymyksiin. Tätä pidettiin kuitenkin myönteisenä saavutuksena. Ilmeisesti ainakin rauhoittumista tapahtui, Salminen kertoo.

Lobotomia väistyy psyykenlääkkeiden ja sosiaalipsykiatrian tieltä

1950-luvun lopulla leikkaukset vähenivät, ja 1960-luvun lopulla ne olivat jo hyvin harvinaisia. Lobotomiasta luopumiseen vaikutti Salmisen mukaan muun muassa 1950-luvun puolivälissä käyttöön tullut ensimmäinen oikea psyykenlääke klooripromatsiini. Tämä "kemialliseksi lobotomiaksikin" kutsuttu lääke lisättiin niiden hoitojen listaan, jotka piti olla kokeiltuna, ennen kuin potilas lähetettiin lobotomialeikkaukseen. Lääke korvasi leikkauksen tarpeen monissa tapauksissa.

- Psykiatriassa suuntauduttiin biologisista hoitomuodoista enemmän sosiaalipsykiatrian suuntaan. Siinäkin valossa varmaankin nähtiin kielteisenä tällainen aivoihin puuttuminen, Salminen toteaa.

Tämän päivän tarkkailijan silmin lobotomiaa hoitomuotona on helppo kauhistella. Oulun Yliopiston aate- ja oppihistorian jatko-opiskelija muistuttaa kuitenkin, ettei lobotomiaa voi leimata puhtaasti negatiiviseksi hoitomuodoksi.

- Täytyy ymmärtää, että lobotomia oli oman aikansa tuote. Ilman sitä ei ehkä olisi keksitty näitä uudempia leikkauksia.

- Lobotomia on selvästi vaikuttanut neurokirurgian myöhempään kehitykseen, joka kuitenkin on varmasti aivan myönteistä kehitystä, Salminen muistuttaa.

Lähteet: YLE / Liisa Louhela

NOTA: Lobotomiaa ei käytetty Amerikassa eikä Venäjälläkään vaikka siellä oli niitä hulluja jo siihen aikaan yli puolet asukkaista.

Mielen terveyttä ja edelleenkin hyvää kesää

AriK