8. jun, 2018

ATT-kuntoon ensin. Siihenkin vilahtaa ainakin vuosi jos onnistuu sittenkään.

 

 

Yrityksen tietojärjestelmien uudistaminen osoittautuu ihmeen usein painajaiseksi, joka pahimmillaan tärvelee koko bisneksen. Miten se voi olla niin vaikeaa.

Eilen Talouselämässä oli lyhyt juttu siitä, mikä tärveli täydellisestiMartelan viime vuoden tuloksen: tietojärjestelmän uudistus.

Mikä tuhosi Oriolan viime vuoden ja varmisti toimitusjohtajan potkut?Tietojärjestelmäuudistus tietenkin.

Entä Tikkurilan viime vuoden ja toi toimitusjohtajalle potkut?Tietojärjestelmäuudistus.

HSL:n lippu-uudistus vaati useita vuosia ja ainakin 90 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin piti. VR:n lippujärjestelmän uudistus muutama vuotta aiemmin tuotti myös melko kamalan katastrofin. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin.

Suurten järjestelmäuudistusten rakentajina kunnostautuvat yleensä etenkin Accenture ja Tieto. Accenturen lempinimi onkin Accidenture.

Media-alallakin osataan. Tekniikan Maailman uusin pääkirjoitus pyytää anteeksi epäonnistumista, kun järjestelmät muutettiin GDPR:n mukaisiksi. Hygieniasyistä jätän erittelemättä, mitkä järjestelmäuudistukset Alma Talentissa eivät ole menneet ihan putkeen.

Onko se siis luonnonlaki, että tietojärjestelmien isommat tai pienemmät uudistukset eivät voi koskaan onnistua kerralla?

Tiettäväsi joku uudistus on joskus onnistunutkin, ajoissa ja budjetissaan, mutta niistä on luonnollisesti pidetty vähemmän meteliä kuin epäonnistuneista.

Surkuhupaisaa on, että melkein jokaisen yrityksen strategiassa liiketoiminnan digitalisaatio on mainittu tärkeimpien asioiden joukossa. Ja juuri digitalisaatioon liittyvät isot uudistukset takkuavat kaikkein pahimmin.

Yleensä insinöörit osaavat rakentaa uusia tehtaita jopa ajoissa ja budjetissa. Mutta koko liiketoiminnan ohjausjärjestelmät ovat sitten vaikeita. Martela ei saanut käsiteltyä kunnolla tilauksia ja toimituksia, mikä ei varsinaisesti edistänyt liiketoimintaa. Oriolan lääketoimitukset takkusivat käsittämättömän pitkään.

Perustavanlaatuiset munaukset vievät välittömästi rahaa ja asiakassuhteita, ja se taas tärvelee esimerkiksi listattujen yhtiöiden arvot. Se näkyy Martelan, Oriolan ja Tikkurilan osakekursseissa.

Vähän pienemmät munaukset kuormittavat esimerkiksi henkilöstöä enemmän kuin olisi kohtuullista. Eikä sekään ole hyväksi, jos työntekijöiden työteho ja motivaatio ongelmien vuoksi laskevat.

Mutta miksi tietojärjestelmien uudistaminen on niin vaikeaa?

Selitysehdotuksia antoi esimerkiksi viime syksynä "tietokirjailija ja ammattimentori" Reino Myllymäki Tivi-lehdessä.

Isojen järjestelmien kunnollinen testaaminen etukäteen on joko vaikeaa ja kallista tai peräti mahdotonta. Esimerkiksi vanhan ja uuden järjestelmän käyttö rinnakkain uuden sisäänajovaiheessa ei Oriolan oman selityksen mukaan toimi.

Mitä enemmän valmistuotteita räätälöidään, sitä isommat ovat ongelmariskit. Konsulttien työt ja palkkiot riippuvat juuri räätälöinnin määrästä, eli he räätälöivät usein mielellään. Asiakkaan taas kannattaisi usein valita bulkkiratkaisu.

Koko syytä ei voi vierittää konsulteille. Kun yritykset ovat ulkoistaneet suuren osan tietotöistään, ne eivät enää osaa edes ostaa. Ostajan pitää tietää, mitä haluaa ja tarvitsee. Silloin eivät rahanahneet konsultit ja pääse vaikuttamaan valintoihin.

Vähän voisi auttaa myös realismi tavoitteissa. Jos yritys haluaa järjestelmäänsä ihan viimeiset ja upeimmat ominaisuudet, niitä ei ole vielä kukaan voinut testata kunnolla käytännössä.

Vähän sama kuin uuden auton hankinnassa. Jos olet valmis toimimaan tuotteen kuluttajatestaajana, osta uusi automalli jo ennen kuin olet sitä edes nähnyt. Jos haluat varmempaa tekniikkaa, osta jo pari vuotta sitten esitelty malli. Siinä ei ole ehkä ihan kaikkea uutta kivaa, mutta se mitä on, toimii varmemmin.