18. jul, 2019

EU sotki Ukrainan. Valko-Venäjä ei ole fasistinen eikä EU:n sylin halaaja.

 

 

Uusi valtio voisi avata Putinille oikotien jatkokausille – Venäjä painostaa yhä penseämpää Valko-Venäjää syliinsä

Valko-Venäjä ei luota enää Venäjän hyvään tahtoon. Maa yrittää korostaa omia itsenäisiä juuriaan slaaviveljeyden sijaan.

EUROOPPA 17.7.2019 12:09

MAARIT UBER

SUOMEN KUVALEHTI

Venäjän ja Valko-Venäjän presidentit Vladimir Putin (vas.) ja Aleksandr Lukashenko tapasivat Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä 30. kesäkuuta 2019. © SERGEY BOBYLEV / AP / LEHTIKUVA

PIENI naapurimaa Valko-Venäjä on Venäjän presidentin Vladimir Putininagendalla entistä vahvemmin. Maiden johtajat jatkoivat keskusteluja maiden välisen integraation syventämisestä jälleen heinäkuun toisella viikolla.

Venäjä ja Valko-Venäjä ovat vuodesta 1996 lähtien solmineet erilaisia sopimuksia maiden yhdistymisestä. Joulukuussa 1999 solmittiin liittovaltion muodostamisesta avoin ja määräajaton sopimus, joka astui voimaan tammikuussa 2000 Putinin kauden alkaessa.

Sopimusten konkreettiset saavutukset ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi.

Tuoreimpien neuvotteluiden jälkeen Valko-Venäjän itsevaltias presidentti Aljaksandr Lukašenka tiedotti, että hän ja presidentti Putin päättivät olla tuhoamatta liittovaltiosopimusta.

Lukašenka perusteli päätöstä sillä, että sopimuksen mitätöinti veisi pohjan aiemmalta työltä. Lukašenka muistutti myös, että sopimus on yhä ajankohtainen ja että sitä ei ole pantu käytäntöön kokonaisuudessaan. Presidentin viesti kuulosti Venäjän käsikirjoittamalta.

Samaan hengenvetoon Lukašenka kuitenkin rauhoitteli maanmiehiään vakuuttamalla, että Valko-Venäjää ei ole tarkoitus liittää osaksi Venäjää.

 

TOSIASIA kuitenkin on, että Venäjä painostaa Valko-Venäjää yhä selvemmin syventämään maiden välistä integraatiota.

Jo nyt maiden kansalaiset pääsevät liikkumaan maiden välillä ja asumaan molemmissa maissa ilman ylimääräistä paperisotaa. Heidän ei myöskään tarvitse välittää ulkomaalaisia normaalisti koskevista tullimääräyksistä.

Maat ovat keskustelleet viime aikoina esimerkiksi yhteisestä valuutasta yhtenä integraation muotona. Venäjä vaikuttaa naapurinsa sisäisiin asioihin muun muassa yhteisen talousliiton varjolla.

Vuosituhannen vaihteessa kaavaillut maiden yhteinen lainsäädäntö, lippu, kansallislaulu, armeija ja valuutta eivät ole toteutuneet. Huolet Venäjän aikeista ovat kuitenkin vieneet valkovenäläisten kiinnostuksen integraation syventämiseen.

Venäjällä järjestetään presidentinvaalit seuraavan kerran vuonna 2024. Putin ei voi enää asettua ehdolle ellei perustuslakia muuteta. Mutta jos Valko-Venäjä liitettäisiin osaksi Venäjää, Putin voisi valituttaa itsensä uuden valtion presidentiksi.

Vaikka myös Putin on kieltänyt Venäjän havittelevan liittovaltiota Valko-Venäjän kanssa, valkovenäläiset ovat tilanteesta syvästi huolissaan. Etenkin Lukašenkaa vastustava oppositio on jo pitkään syyttänyt presidenttiä maan myymisestä Venäjälle.

Valko-Venäjällä on havahduttu siihen, että maan säilyminen itsenäisenä edellyttää siirtymistä neuvostoaikaisesta slaavien veljeyden korostamisesta kansallisen identiteetin vahvistamiseen.

Moni valkovenäläinen uskoo, että Venäjän vaikutusvallan lisääntymistä vastustetaan tehokkaimmin maiden välisiä eroja korostamalla.

Eväitä siihen haetaan maan historiasta, kulttuurista ja kielestä.

 

JOPA presidentti Lukašenkan suhtautumisessa on näkynyt viime vuosina muutoksia. Aiemmin Lukašenka näki puheen valkovenäläisestä kansallistunteesta ja -identiteetistä lähinnä poliittisten vastustajiensa projektina.

Viime aikoina hänkin on kuitenkin alkanut korostaa Valko-Venäjän ikivanhoja juuria ”venäläiseen maailmaan” kuulumisen sijasta.

Lukašenka suhtautuu myös entistä torjuvammin Venäjän sekaantumiseen maansa sisäisiin asioihin ja yrittää paikata maan huonontuneita länsisuhteita.

Suhtautumisen muutos näkyy myös presidentin käyttämässä kielessä. Hän on aiemmin pilkannut valkovenäjää ja sanonut sen olevan kielenä alempiarvoinen venäjään nähden.

Lukašenka on valtakaudellaan tehnyt venäjän kielestä tasavertaisen valkovenäjän kanssa. Käytännössä venäjää käytetään esimerkiksi hallinnossa ja kouluissa niin paljon, että valkovenäjän asema on ollut uhattu jo vuosia.

Yhä edelleen Lukašenka puhuu useimmiten julkisesti esiintyessään venäjää. Viime aikoina hän on kuitenkin alkanut käyttää toisinaan myös valkovenäjää.

Lukašenkan on kuitenkin oltava varovainen tekemisissään.

Valko-Venäjä tarvitsee jatkossakin Venäjää ainakin jossain määrin. Maan talous on edelleen riippuvainen edullisesta venäläisestä öljystä ja kaasusta.

 

VALKOVENÄLÄISTEN huolten takana leijuu Krimin ja Itä-Ukrainan varjo. (lisäys: Siksipä onkin perusteltua pysyä visusti erossa EU:n kuiskutuksilta)

Venäjä on perustellut Krimin miehitystä ja sotatoimia Itä-Ukrainassa venäläisten ja venäjää puhuvien suojelulla. Venäjän silmissä Valko-Venäjä kuuluu Ukrainan kanssa samaan, Venäjän omanaan pitämään venäjänkieliseen maailmaan.

Maaliskuussa Valko-Venäjän turvallisuusneuvosto julkaisi päätöksen tiedonvälitystä koskevasta turvallisuudesta. Sitä ei ole suunnattu niinkään lännestä tulvivien demokraattisten virtausten torjumiseksi vaan Venäjää vastaan.

Venäjällä on tapana tuottaa ja levittää aggressiivista Valko-Venäjän valtiota, maan kieltä ja Venäjästä erillistä historiaa vähättelevää propagandaa. Myös Ukrainaa ja ukrainalaisia pilkattiin samaan tyyliin jo ennen Maidanin tapahtumia vuonna 2014.

Minskiläinen tuomioistuin nosti jo aiemmin syytteet venäläisen Regnum-uutispalvelun kolmea valkovenäläistä tekijää vastaan Valko-Venäjän ja sen kielen mollaamisesta. Virallisesti yksityisomisteisella Regnumilla tiedetään olevan siteitä Venäjän turvallisuuspalveluun.

Yksi kirjoittajista oli muun muassa kutsunut valkovenäjää Venäjän karkeaksi murteeksi ja väittänyt asian todistavan myös Valko-Venäjän kulttuurin olevan Venäjää alhaisemmalla tasolla. Toinen tekijä rinnasti valkovenäläisen isänmaallisuuden fasismiin.

Venäjä on käyttänyt vastaavia väitteitä toistuvasti Ukrainaa vastaan suunnatussa propagandassa.

 

VALKO-VENÄJÄN poliittisen kurssin lievä muutos näkyy paikoin myös muun muassa kulttuurielämässä. Esimerkiksi maan tunnetuimman poliittisen underground-bändin N.R.M:n toiminta on helpottunut poliittisen ilmapiirin muutoksen ansiosta.

Valkovenäjäksi laulavan bändin julkiset esiintymiset olivat kiellettyjä vuosien ajan. Syynä olivat poliittisina pidetyt kappaleet ja Valko-Venäjän ajaminen osaksi Eurooppaa Venäjän kanssa lähentymisen sijaan.

Nyt bändin annetaan esiintyä vapaasti, sillä sen katsotaan tukevan hallituksen tavoitetta vahvistaa valkovenäläisten kansallista identiteettiä.

Lisäys.

Ei Putin halua mitään jatkokautta. Siihen on jo prinssi valittu.

Kannattaa antaa Venäjän asiat kuulua Venäjälle, mitä se meille kuuluu mitä ne tekee tai on tekemättä.

Toisekseen monet ihmiset luulevat Valko-Venäjän kuuluvan Venäjän federaatioon, mutta näin ei ole. Valko-Venäjän presidentti on tänään 18.07.2019 Vladimirin vieraana täällä Pietarissa.