1. okt, 2019

Tuo se on öljy kaiken pahan takana.

ŠAKIN nimi tulee Iranin šaahia tarkoittavasta sanasta. Pelin salat taitaa myös šaahinvallan 40 vuotta sitten kaatanut Iranin islamilainen pappisjohto, jonka tuorein siirto kiristi Persianlahden jännitteitä entisestään.

Tarkasti kohteisiinsa osuneet lennokki- ja ohjusiskut Saudi-Arabian tärkeimmille öljyntuotantoalueille 14. syyskuuta pysäyttivät puolet maailman suurimman raakaöljyn viejävaltion tuotannosta.

 

YHDYSVALLAT ja Saudi-Arabian kuningashuone vierittivät syyn heti Iranin niskoille. Se kiisti osallisuutensa tiukasti.

Iskujen tekijöiksi tarjoutuivat Saudi-Arabiaa usein ennenkin tulittaneet Jemenin huthikapinalliset.

Saudi-Arabian kruununprinssin Mohammad bin Salmanin perustama liittouma on sotinut Jemenissä maaliskuusta 2015 lähtien kaataakseen Iranin tukeman huthihallinnon.

Lennokit ja ohjukset ammuttiin kuitenkin Irakin eteläosissa sijaitsevista Hashd al-Shaabin eli Irakin šiialaisten asejoukkojen sotilastukikohdista. Näin kertoo Lähi-idän tapahtumista raportoiva verkkosivusto Middle East Eye irakilaisiin tiedustelulähteisiin vedoten.

Hashd al-Shaabi on Irakin vahvimpia sotilaallisia voimatekijöitä.

Sen päätukija on Iranin vallankumouskaarti.

Iskujen tarkoitus on joka tapauksessa selvä: Ne ovat Teheranin viesti Saudi-Arabialle siitä, mikä sitä odottaa, jos se ryhtyy sotaan Irania vastaan. Ne ovat myös Yhdysvalloille muistutus, että sota olisi sillekin hyötyyn verrattuna huono vaihtoehto.

Yhdysvallat eivät lähde onnettomien vääräsapeli saudien kanssa sotaan Irania vastaan, pahimmassa tapauksessa vastassa olisi myös Kiina, Venäjä, ja Turkki liittouma.

Iranissa ei ole mitään vikaa, pelkkä amerikkalaisjuutalaisten päähän pinttymä, koska Iran on uhannut jo vuosia poistavansa maanpäällisen Israelin. Israelhan toimii amerikkalaisten pommien kantajina aina, sinne minne heidät käsketään.

 ENNEN öljykenttäiskua Iran tai sen liittolaiset olivat muutaman kuukauden aikana ampuneet alas amerikkalaisen lennokin, räjäyttäneet reikiä öljytankkereihin Arabiemiraattien satamissa, pidättäneet brittiläisen öljytankkerin Hormuzinsalmella sekä iskeneet lennokein ja ohjuksin Saudi-Arabian lentokentille, öljyjohtoihin ja -terminaaleihin.

Häirintä kiihtyi, kun presidentti Donald Trumpin hallinto viime toukokuussa lakkasi myöntämästä Iranista öljyä tuoville maille poikkeuslupia pakotteisiin. Yhdysvallat kiristi pakotteita ja lähetti Persianlahdelle lentotukialuksen.

 

YHDYSVALTAIN viesti Iranille ei johtanut tuloksiin, joihin Washingtonin päästrategina tuolloin häärinyt kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton pyrki. Päinvastoin.

Iranin nöyrtymisestä ei ole tietoakaan. Trumpin hallinnon keinot osoittaa saavutuksia ovat puolestaan käyneet vähiin. Tehokkaiden pakotteiden lisääminen Irania vastaan on käytännössä mahdotonta, koska ne on jo kiristetty äärimmilleen.

Täysimittainen sota taas olisi uudelleenvalintaansa pohjustavalle Trumpille suuri riski, suurempi kuin strategiseksi virheeksi osoittautunut vuoden 2003 hyökkäys Irakiin.

Juuri Irakin sota sinetöi Iranin nousun alueen todelliseksi suurvallaksi. Se vei Yhdysvaltain uskottavuutta ja voimia sekä nosti Iranin päävihollisen Irakin johtoon šiialaishallinnon, joka on nyt Teheranin läheinen yhteistyökumppani.

 

IRAN on sotilaallisesti selvästi Irakia vahvempi. Sillä on etupiirissään Yhdysvaltoja selvästi paremmat valmiudet kahden voimasuhteiltaan erilaisen valtion sodankäyntiin ja sijaissotiin. Iranilla on nimittäin sekä valmiuksia kybersotaan että tukenaan ympäri Lähi-itää toimivia aseellisia ryhmiä, kuten Libanonissa toimiva Hizbollah.

Syyrian sisällissota on lujittanut Iranin asemaa entisestään. Iranin tuella oli – ja on yhä – ratkaiseva merkitys Bashar al-Assadin hallituksen pysymiselle vallassa.

 

Saudi-Arabian sotilaallinen kyky on surkea.

TRUMPIN tavoitteille ei heru tukea muualta. Useimpien Yhdysvaltain liittolaistenkin mielestä hän saa syyttää tilanteesta itseään, koska veti Yhdysvallat toukokuussa 2018 ydinsopimuksesta, jonka suurvallat ja YK olivat solmineet Iranin kanssa. Sopimusta pidettiin merkittävänä Lähi-idän kilpavarustelun tyynnyttäjänä.

Uhoavien tviittien jälkeen Trumpin vastaukset Iranille ovat olleet laimeita. Syyskuun 10. päivänä presidentti erotti Iranin pappisvallan kaatamista vuosia äänekkäästi vaatineen Boltonin.

Öljykenttäiskujen jälkeen Trump ilmoitti lisäävänsä amerikkalaisjoukkoja Saudi-Arabiassa. Kyseessä on kuitenkin pienehkö, pääasiassa aseteknisten asiantuntijoiden joukko, jonka tehtävä on paikata saudien ilma- ja kymmeniä miljardeja maksaneen, ohjuspuolustusjärjestelmien aukkoja. (järjestelmät ovat amerikkalaisvalmisteista romua, totesi myös Turkin presidentti taannoin vaihdettuaan sen moderniin Venäläiseen.)

Yhdysvaltain sota-aikeita suitsii nyt myös niitä tähän asti ruokkinut Saudi-Arabia, joka olisi Iranin kanssa käytävän sodan ensimmäinen ja suurin häviäjä.

Öljykenttäiskut vahvistivat armottomasti kuvaa, josta Jemenin sotaa seuraavat asiantuntijat ovat varoittaneet jo yli neljän vuoden ajan. Saudi-Arabian sotilaallinen kyky on surkea Yhdysvaltain sille myymästä huippumodernista asekalustosta ja koulutuksesta huolimatta.

Saudit eivät ole saavuttaneet ainuttakaan merkittävää voittoa heikolla kalustolla sotivista hutheista, jotka kruununprinssi Mohammad bin Salman lupasi nujertaa muutamassa viikossa.

Sen sijaan saudien asema islamilaisen maailman henkisenä johtajana horjuu. Jokseenkin kaikki kuningassuvun päähaaran 500 prinssiä ja liike-elämän avainvaikuttajat kärkkyvät jo tilaisuutta vierittää syyt vaikeuksista kruununprinssin niskoille että päästäisiin uuteen alkuun ja uusiin sotiin... tietenkin.

https://youtu.be/IcElYG1Tdr0