10. jul, 2019

Suomen Kuvalehti ja Seppo Pesonen tekstin takana.

 

 

USA poltti kahdeksan miljardia euroa huumeiden vastaiseen sotaan Afganistanissa – Tulos: oopiumin tuotanto nelinkertaistui

Yhdysvallat yritti kukistaa Talibanin huumetuotannon sotilaallisella voimalla. Lopputulos oli karu mahalasku


OPERAATIOLLA oli uljas nimi: Rautamyrsky. Sen tavoitteena oli viimeinkin kitkeä viimeinkin Afganistanin valtava huumeongelma.

Afganistan on maailman suurin oopiumiunikon kasvattaja ja oopiumin tuottaja. Noin 90 prosenttia maailmanmarkkinoilla myytävästä heroiinista on tuotettu afganistanilaisista oopiumiunikoista.

Valtaosaa viljelmistä hallitsee ääri-islamilainen Taliban-liike. Sen käytäntönä on verottaa yleensä viidesosa oopiumiunikon viljelijöiden ja jatkojalostajien ansioista.

Alunperin Taliban suhtautui huumeisiin jyrkän kielteisesti. Se sai oopiumiunikon viljelyn loppumaan suuressa osassa Afganistania valtakaudellaan 1996–2001.

Kun amerikkalaisjoukkojen johtama kansainvälinen liittouma syöksi Talibanin vallasta lokakuussa 2001, liike kuitenkin käynnisti tuotannon uudelleen rahoittaakseen sotaansa.

Huumekauppa tuottaa Talibanille noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Näillä tuloilla se rahoittaa kaksi kolmasosaa toiminnastaan. Oopium rahasta nauttivat myös al-Qaida ja Isis, jolla on yhä Afganistanissa alueita valvonnassaan, vaikka sen islamilainen kalifaatti menettikin viimeisen maapalansa Syyriassa maaliskuussa 2019.

Operaatio Rautamyrskyn tarkoituksena oli hoitaa ongelma pois päiväjärjestyksestä sotilaallisella voimalla. Kaava oli kopioitu Syyriasta ja Irakista, jossa länsiliittouma halvaannutti ilmaiskuilla Isisin tärkeimmän tulonlähteen öljykaupan.

Marraskuusta 2017 alkaen Yhdysvaltain B-52-pommikoneet, F-22-häivehävittäjät ja M142-raketinheittimet iskivät kohteisiin, joita pidettiin ääri-islamilaisen Talibanin valvomina huume laboratorioina.

Yhdysvaltain sodanjohto kiirehti kehumaan täsmäiskuja suur menestykseksi. Se julkaisi pimeänäkö kameralla kuvattuja videoita, joissa rakennukset tuhoutuivat yöllisissä hyökkäyksissä maan tasalle.

Aivan näin yksinkertaisesti vuosia jatkunut ongelma ei kuitenkaan ratkennut.

 TALIBANIN oopiumintuotannon tuhoaminen on kuulunut Yhdysvaltain tavoitteisiin Afganistanin sotaretken alusta alkaen. Yhdysvallat on käyttänyt huumesotaansa 18 vuoden aikana 1,3 miljoonaa euroa päivässä, eli yhteensä jo yli kahdeksan miljardia euroa.

Raha ei vain ole tuottanut tuloksia.

Kun amerikkalaisjoukot valtasivat Afganistanin syksyllä 2001, oopiumiunikkoa kasvatettiin 74 000 hehtaarin alalla. Vuonna 2017 viljelyala oli yli nelinkertainen, 328 000 hehtaaria, arvioi YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava järjestö UNODC.

Viime vuonna peltopinta-ala laski 270 000 hehtaariin, mutta syynä oli UNODC:in mukaan pääasiassa ankara kuivuus eivätkä huumeiden vastaiset toimet.

Oopiumituotannon osuus Afganistanin bkt:sta on tällä hetkellä kolmannes ja oopiumiunikko on maan suurin tuloja tuottava viljelykasvi, myöntää Yhdysvaltain Afganistanin-jälleenrakennusohjelmia valvovaa viranomaiselintä Sigaria johtava John Sopko.

Huumetuotanto tarjoaa hänen mukaansa 600 000 työpaikkaa ja elättää miljoonia afgaaneja.

Ja kun pääosa oopiumista vielä vuonna 2001 vietiin alkeellisesti puristettuna raakamassana muualle jalostettavaksi, nyt ainakin puolet Afganistanin oopiumista uutetaan kotimaassa heroiiniksi tai morfiiniksi.

Karvainta on, että suurin hyötyjä on ollut sama Taliban, jota Yhdysvallat riensi Afganistaniin kukistamaan.

Rahaa paloi valtavasti, kun huippumodernit sotakoneet tekivät täsmäiskuja savimajoihin.

RAUTAMYRSKYN piti korjata tilanne. Huhtikuussa 2019 julkaistu arvio operaation tuloksista oli kuitenkin murskaava.

Uusimman aseteknologian käytöstä ja perinpohjaisesta sotilastiedustelusta huolimatta Rautamyrsky ei vaikuttanut Talibanin huumetuotantoon käytännössä juuri mitenkään, kuului arvostetun London School of Economics -yliopiston (LSE) laatiman raportin johtopäätös.

Malli, joka Syyriassa ja Irakissa halvaannutti Isisin tärkeimmän tulonlähteen kuukaudessa, tuotti Afganistanissa pelkän mahalaskun.

Tärkein syy epäonnistumiselle oli se, ettei Afganistanin huumetuotanto ole öljyteollisuuteen verrattavaa teollista toimintaa.

Tuotantokeskusten kutsuminen laboratorioiksi antaa väärän kuvan, sillä oopiumimassaa jalostetaan heroiiniksi pienissä pihanperän nyrkkipajoissa, jotka vaihtavat paikkaa muutaman päivän välein. Pajoja on Afganistanissa eri arvioista riippuen 500–1 000.

LSE:n tutkijoiden mukaan videot ja satelliittikuvat osoittivat, että Yhdysvaltojen iskujen kohteissa oli kyllä ollut kotikutoista huumetuotantoa – mutta ei yleensä enää silloin kun iskut tehtiin. Vain yksi kohteista näytti valmistaneen heroiinia pommitusten hetkellä.

Tutkijoiden värväämät paikalliset avustajat tekivät isku alueilla haastatteluita, jotka vahvistivat saman havainnon. Kohteina olleet rakennukset olivat toimineet aiemmin heroiini laboratorioissa, mutta eivät olleet käytössä iskujen tekohetkellä.

Operaation ainoa merkittävä käytännön vaikutus oli, että se lisäsi entisestään katkeruutta Yhdysvaltojen armeijaa ja sen kanssa tiiviissä yhteistyössä toimivaa Afganistanin hallitusta kohtaan. Täsmä Iskuissa kuoli ja loukkaantui useita afgaani siviilejä.

Myös rahaa paloi valtavasti, kun huippumodernit sotakoneet tekivät täsmäiskuja savimajoihin.

Yhden huume pajan tuhoaminen saattoi aiheuttaa huume tuottajille noin 10 000 euron tappiot – mutta jo tunnin lento F-22-häivehävittäjällä maksaa kolminkertaisen summan. Eikä tämä hinta sisällä käytettyjä aseita.

Tutkijat arvioivatkin, että Rautamyrskyn kustannukset olivat ainakin kymmenkertaiset verrattuna iskujen huume tuottajille tuottamaan vahinkoon.

Presidentti Donald Trump on tehnyt selväksi haluavansa amerikkalaisjoukot mahdollisimman pian ulos Afganistanista.

MYÖS Yhdysvaltain sodanjohto on lopulta myöntänyt, ettei Rautamyrsky tuottanut vastaavia tuloksia kuin ilmaiskut Isisin öljykauppaa vastaan. Opearaatio lopetettiin vähin äänin syksyn 2018 aikana.

Uutena suunnitelmana on kohdistaa iskut suoraan Talibanin sotilas- ja poliittiseen johtoon. Strategian toteuttamista vaikeuttaa se, että presidentti Donald Trump on tehnyt selväksi haluavansa amerikkalaisjoukot mahdollisimman pian ulos Afganistanista.

Käytännössä lähtö nykytilanteessa tarkoittaisi kuitenkin nöyryyttävän tappion tunnustamista. Kansainvälinen liittouma ei ole 18 vuoden aikana onnistunut vakauttamaan virallista afgaani hallintoa eikä heikentämään kapinallisia.

Päinvastoin liittouman kouluttamat Afganistanin armeijan joukot ovat neljän viime vuoden ajan kärsineet yhä raskaampia tappioita, turvallisuustilanne kaikkialla maassa on heikentynyt ja Taliban on vallannut runsaasti lisää alueita. Vuonna 2018 sota vaati yli 3 800 siviiliuhria eli enemmän kuin koskaan aiemmin vuoden 2001 jälkeen.

Afganistanin hallitus valvoo enää 63 prosenttia maan pinta-alasta, Yhdysvaltain jälleenrakennustoimia valvova Sigar arvioi viime tammikuussa. Puolet Afganistanin 35 miljoonasta asukkaasta elää alueilla, jotka ovat Talibanin valvonnassa tai joilla sen asemiehet liikkuvat vapaasti.

Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että Yhdysvallat on viisinkertaistanut ilmapommituksensa Afganistanissa vuodesta 2016 lähtien.

 AFGANISTANIN sotaretkestä on tullut pisin yhtämittainen sota, johon Yhdysvallat on historiassaan osallistunut. Rahaa on palanut yhteensä jo lähes tuhat miljardia euroa.

Jotta Yhdysvallat voisi osoittaa, ettei kaikki ole ollut täysin hyödytöntä, maa tarvitsisi edes jonkinlaisen lupauksen rauhasta ennen poistumistaan. Se ei ole mahdollista ilman Talibanin kanssa tehtävää sopimusta.

Yhdysvallat onkin käynyt Talibanin kanssa lokakuusta 2018 lähtien jo kuusi neuvottelukierrosta. Niissä Afganistanin virallisella hallituksella ei käytännössä ole ollut lainkaan sanansijaa. Tammikuussa osapuolet ilmoittivat sopineensa alustavasta tiekartasta rauhaan.

Lähtökohtana on, että Taliban sitoutuu jatkossa estämään ulkomaisten terroristijärjestöjen kuten al-Qaidan ja Isisin toiminnan Afganistanissa. Vastaavasti Yhdysvallat laatii aikataulun amerikkalais johtoisen kansainvälisen liittouman joukkojen vetämisestä maasta.

Trumpin hallinto luokittelee Talibanin yhä virallisesti terroristeiksi. Silti se on ollut valmis joustamaan neuvotteluissa varsin pitkälle. Yhdysvaltain puolustusministeriö oli jopa valmis maksamaan Talibanin edustajien matkat ja ylläpidon Qatarin pääkaupungissa Dohassa käytyjen neuvottelujen aikana.

Kongressin lainsäätäjät tyrmäsivät kuitenkin oikopäätä anomuksen, koska se olisi tarkoittanut ”lainvastaista aineellista tukea terroristeille.”