9. aug, 2019

“Älä anna köyhälle kalaa vaan koulutus”

 

(Tässä jutussa mukana  Marko Junkkarisen (HS) lyhennettyjä blogitekstejä, on selvää asiaa mutta kukaan ei valitettavasti näitä  enää ensi viikolla muista).

Sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Jorma Sipilän mukaan sitaatti/päällekirjoitus on vähän kärjistetty, mutta perusajatus on oikea. 1990-luvun alussa jouduttiin ajattelemaan sosiaalipolitiikan ja markkinatalouden suhdetta uudella tavalla, kun läntiset hyvinvointivaltiot joutuivat krooniselta vaikuttavaan julkisen talouden kriisin.

 

Valtiot velkaantuivat, talouskasvu hidastui, työttömyys kasvoi ja väestön ikääntymisen seuraukset alettiin tiedostaa. Samaan aikaan globalisaation myötä tehdastyö alkoi siirtyä halvempiin maihin. Teknologinen kehitys toi aivan uudenlaisia osaamisvaatimuksia työntekijöille.

 

Työn muuttumisella Antti Rinteen hallitus perustelee myös oppivelvollisuusiän nostoa ja pakollista toisen asteen koulutusta. Hyvähän se ajatuksena on mutta taitaa olla Antin hallitus unohtanut sen tasa-arvon.. pitää kai ne niin rakkaat maahanmuuttajatkin kouluttaa ihan ABC:stä lähtien. 

Taitaa tulla monen miljardin investointi etenkin jos tuppautujia  tietojen mukaan tulee 30 000 päivässä.

 

Vuonna 1987 Suomessa oli lähes miljoonaa työpaikkaa, joihin riitti pelkkä perusasteen koulutus. Nyt näitä työpaikkoja on vain noin 200 000.

 

Pelkän perusasteen koulutuksen saaneiden työikäisten työllisyysaste on tällä hetkellä noin 42 prosenttia. Toisen asteen suorittaneilla se on huomattavasti korkeampi eli noin 70 prosenttia.

Koulutuksella on siis merkittävä vaikutus työllisyyteen ja tulotasoon – sekä myös laajemmin ihmisten terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin.

Perinteisellä linjalla on vankka kannatus suomalaisten keskuudessa. Mielipidekyselyissä kansalaiset antavat vuodesta toiseen vankan tukensa suomalaiselle hyvinvointivaltiolle ja kertovat myös maksavansa mieluusti paljon veroja.

 

Hetkinen hyvät naiset ja herrat.. Kansanäänestyksellä nuo noinkin epävarmat asiat selviää, eikä millään puolueellisella mielipidekyselyllä. Eiköhän ne normaali ihmisten vakaumukset ole käytännössä  aivan ihan muuta.

 

Suomi on edelleen hyvinvointivaltio. Se näkyy julkisen sektorin älyttömästä koosta. Ja jo nyt uskaltaa sanoa, että se tuskin tulee seuraavan neljän vuoden aikana pienenemään.