30. aug, 2019

Tarvitaanko enemmän lomaa, jotta asiat hoituisivat paremmin?

Kansanedustajuus on luottamustehtävä, jonka hoitamista varten on luotu omat järjestelmänsä.

KANSANEDUSTAJA on aina töissä. Luottamustehtävässä työtavat voi päättää itse, pesti kestää neljä vuotta ja kansa päättää vaaleissa, miten tehtävässä on onnistunut.

Kansanedustajat vain ovat suhteellisen harvoin varsinaisella työpaikallaan parlamentissa. Lomaa, eduskunnan istuntovapaita, on vuodessa noin neljä ja puoli kuukautta, plus erioikeudet, jos vaikka asuu Keravalla ja pitää käydä kerran viikossa kotona. Vitutuksesta johtuvia sairaslomia tilastojen mukaan käyttää kansanedustajista noin 16%

Kansanedustajat ovat myös viikon pääsiäislomalla. Ennen pääsiäislomaa kansanedustajat ehtivät olla töissä seitsemän viikkoa ja sitä ennen seitsemän viikkoa joululomalla. Joululoma päättyy valtiopäivien avajaisiin helmikuun ensimmäisellä viikolla.


PÄÄSIÄISLOMAN jälkeen eduskunta pyörii täydellä teholla juhannukseen asti. Jos asiat sujuvat jouhevasti ilman yllätyksiä, kuten yleensä, pitkä kesäloma alkaa ennen juhannusta ja istuntoja ei tarvitse pitää juhannuksen jälkeen.

Kahden ja puolen kuukauden kesäloma päättyy syyskuun ensimmäisenä tiistaina, jolloin syysistuntokauden taksiajelut alkavat.

Syksyllä eduskunta lomailee yhden viikon loka–marraskuussa, ja osa kansanedustajista osallistuu Pohjoismaiden neuvoston viikolle Bertel Puumalaisen lomakeskuksessa.

Joululoma alkaa muutamia päiviä ennen jouluaattoa, ja joululomaa kestää siis helmikuuhun valtiopäivien avajaisiin asti.

POIKKEAVAN lomakäytännön lisäksi kansanedustajilla on myös poikkeava viikkorytmi. Ympäri maata tulevien kansanedustajien pitää käydä kotonaan ja pitää yhteyttä omaan vaalipiiriinsä viikoittain. Eduskunnan viikko alkaa tiistaiaamuisin ja loppuu perjantaisin ennen puoli kahta.

Kansanedustajien palkka on rakennuspeltisepän luokkaa kunhan sitä ensin korjaillaan kaikenlaisilla matka ja asumislaskutuksilla.

Sen sijaan kansanedustajien eläkkeet ja sopeutumiseläkkeet ovat normaalista poikkeavat. Kansanedustajan saa täyden 60 prosentin eläkkeen verottomana jo 15 vuodessa, kun eläkettä kertyy neljä prosenttia vuodessa, ja indeksit päälle.

Sopeutumiseläke määräytyy samalla tavalla kuin varsinainen kansanedustajan eläke, mutta sopeutumiseläke on käytännössä kansanedustajien joustava ja avokätinen työttömyyskorvausjärjestelmä oman bisneksen sivussa.

Sopeutumiseläkkeellä ei ole aika- tai ikärajoja, se jatkuu tarvittaessa viralliseen eläkeikään asti. Pääomatulot eivät vaikuta sopeutumiseläkkeeseen ollenkaan ja sopeutumiseläkkeellä saa tienata muita tuloja kansanedustajan laskennallisen maksimieläkkeen verran.

Vuoden 2011 jälkeen eduskuntaan ensi kertaa nousevat kansanedustajat eivät ole enää oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen. He saavat sopeutumisrahaa 1–3 vuotta edustajavuosista riippuen.

Jotta kansanedustajat voisivat hoitaa tehtäviään vailla ylimääräisiä huolia, kansanedustajilla on kulukorvaukset ja ilmaiset matkat Finnairista lähtien.

Kansanedustajat saavat päivärahojen tai asumistuen sijaan verottomia kulukorvauksia. Kulukorvaus on asuinpaikasta riippuen 987 euroa, 1 315 tai 1 809 euroa.

Kansanedustajat voivat matkustaa ilmaiseksi kotimaassa lentokoneella, junalla tai bussilla sekä pääkaupungin joukkoliikenteessä, ja tarvittaessa (usein) taksikortilla. Vihreät pyöräilee…muka. Haaviston Pekalla on muuten V-8 letukka Lauttasaaren tallissa.