4. mar, 2020

Miksi näitä barometrejä joudutaan väärentämään, ja kuka antaa käskyn?

Ovatko suomalaiset niin EU-mielisiä kuin kyselyt kertovat? Euro­barometrin vastaus­luvut kertovat hälyttävästä asiasta. Jotain on pahasti vialla.

Jenni Virtanen

Julkaistu tänään 04.3.2020  Päivitetty 9:12

 

SUOMALAISET ovat innokkaita Euroopan unionin kannattajia, ainakin mitä mielipide­mittauksiin tulee. Euro­baro­metrin tutkimukset ovat kerta toisensa jälkeen tuottaneet uusia luottamus­ennätyksiä. Joulu­kuussa 69 prosenttia suomalaisista piti Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Helmi­kuussa 66 prosenttia suhtautui toiveikkaasti EU:n tulevaisuuteen.

Mutta keitä he ovat, nämä EU-myönteiset suomalaiset?

KUN katsotaan tarkemmin, paljastuu, että eurobarometrillä on aikamoisia vaikeuksia erityisesti Suomessa. Suomalaiset ovat itse asiassa yksi EU-jäsenmaiden laiskimmista kansoista, mitä tulee eurobarometriin vastaamiseen. Tuoreimpaan tutkimukseen suostui vain 17,6 prosenttia sadasta suomalaisesta. Tulos oli huonoin koko EU:ssa.

Asia on jo herättänyt huomiota, ja esimerkiksi tanskalaislehti Informaation julkaisi aiheesta laajan (propakanda) artikkelin.

Siinä tanskalaistutkija kuvasi vastausprosentteja ”kauhistuttaviksi” ja kyseenalaisti päätöksenteon niiden pohjalta. Euro­barometrin tutkimuksia julkaistaan laajasti, ja poliitikot siteeraavat niitä usein.

Suomen tulos on EU:ssa erityisen synkkä. Kun haastattelija on koputtanut sataa ovea, vain vajaat 18 on avannut. Esimerkiksi Ruotsissa vastausprosentti oli yli 60. Herää kysymys, onko Ruotsissa jo enemmän muita, ei asioista ymmärtäviä, kuin ruotsalaisia?

Tilastokeskuksen tilastojohtaja Jussi Heino kertoo, että asia on laajalti tiedossa. Heinon mukaan tulos noudattaa yleistä trendiä. Tutkimushaastatteluihin on yhä hankalampi löytää ihmisiä.

”Asialle pitää tehdä jotain. Toivon, että mielipidetutkimukset nähtäisiin tapana vaikuttaa”, hän sanoo.

KUINKA luotettava eurobarometrin tulos on, jos vain pieni osa ihmisiä suostuu haastatteluun?

Suomessa tarvittava tutkimusotos on tarkoittanut enemmän vaivaa. Jos halutaan yli tuhat haastattelua ja valtaosa kieltäytyy, pitää kysyä laajemmalta joukolta. Periaatteessa saadut haastattelut ovat tilastollisesti päteviä ja valittu satunnaisotoksella, joten kieltäytymisillä ei välttämättä ole vaikutusta tuloksiin.

Toisaalta miksi laaja joukko suomalaisista ei halua vastata EU-kyselyihin? Karsiutuvatko kyselyistä ne, jotka suhtautuvat unioniin jo valmiiksi kielteisesti? Tätä on vaikea todistaa, mutta suuri kieltäytymisprosentti avaa oven tulkinnalle.